LÄHTÖKOHTA
Ravintola-ala kamppailee ennennäkemättömien haasteiden kanssa: konkurssiaalto, työvoimapula ja kustannusten nousu ovat vieneet alan elinvoimaa. Vaikka ravintolat elävöittävät kaupunkeja, tuovat Suomeen turisteja ja rakentavat kulttuuria, ne ovat jääneet ilman suoraa keskusteluyhteyttä päättäjiin. Tämä on jättänyt alan yksin selviytymään vaikeuksistaan.
Lisäksi Kesprolla, alan suurimpana toimijana, oli mielikuvahaaste. Osa markkinasta piti Kesproa etäisenä ja kylmänä jättiläisenä, joka on kiinnostunut vain suurtoimijoista. Tämä mielikuva korostui erityisesti pienempien asiakkaiden keskuudessa, jotka eivät kokeneet Kesproa aidoksi kumppaniksi. Vaikka mielikuva oli kaukana totuudesta, se muodostui pullonkaulaksi myös liiketoiminnalliselle kehitykselle.
Strategia
Kespron strategia perustui syvälliseen ymmärrykseen ravintola-alan tilanteesta ja tarpeista. Kespro näki, että ravintola-alan suurimmat ongelmat – työvoimapula, kiihtyvät konkurssit ja alan itsetunnon heikentyminen – eivät ratkea yksittäisillä toimilla, vaan ne vaativat koko toimialan yhdistämistä yhteisen tavoitteen taakse.
Strategian ytimessä oli oivallus: Kespro voi menestyä vain, jos koko ravintola-ala voi hyvin. Tämä tarkoitti paitsi taloudellista tukea, myös kulttuurista ja rakenteellista uudistumista.
Kespro asetti tavoitteekseen olla enemmän kuin pelkkä tukkutoimija – se halusi ottaa roolin ravintola-alan suunnannäyttäjänä, yhdistävänä voimana, joka tuo toimijat yhteen ja vie alaa eteenpäin.
Ravintola-alan itsetunnon vahvistaminen: Alan elinvoiman tukeminen konkreettisilla ratkaisuilla ja alan tärkeimmän voimavaran – intohimon – ruokkiminen.
Tulevaisuuden rakentaminen: Modernien työkalujen ja uusien mahdollisuuksien luominen, jotta ala voisi uudistua ja vastata kasvaviin haasteisiin.
Luova ratkaisu
Kespro osoitti sitoutumisensa ravintola-alan tukemiseen viestimällä, että sen tehtävä on ruokkia alan intohimoa. Pirstaleinen markkina – kulmakuppiloista huippuravintoloihin – ei yksin voi ratkaista suuria rakenteellisia ongelmia. Kespro päätti ottaa roolin, joka yhdistää alan voimavarat ja sysää muutoksen liikkeelle. Ratkaisuksi syntyi Intohimotyöryhmä, joka kokosi yhteen alan tunnetuimpia vaikuttajia, kuten Teemu Laurellin ja Pekka Terävän. Ensimmäisessä tapaamisessaan ryhmä loi Muutoksen menun, manifestin, joka kiteytti ravintola-alan keskeiset haasteet ja ratkaisut. Tämä symboloi yhteistä päämäärää: alan elpyminen ja kasvu.
Toteutus
Kespro vei sanomansa konkreettisesti päättäjien eteen Intohimoa pöytään -tapahtumassa Eduskuntatalon edustalla. Lämmitetty pop-up-ravintola tarjosi huippukokkien valmistamia annoksia, jotka tarjoiltiin Muutoksen menulla koristellulta pöytäliinalta.
Tapahtumaan osallistui 24 päättäjää, kuten Noora Fagerström, jotka pääsivät keskustelemaan Intohimotyöryhmän kanssa ravintola-alan tulevaisuudesta. Konttiin kiinnitetyt näytöt ja Musiikkitalon Fame-pinta toistivat alan terveisiä, tehden viestistä vaikuttavan ja näkyvän.
Tapahtuma avasi dialogin ravintola-alan ja päättäjien välillä ja toi konkreettisesti esiin alan haasteet ja merkityksen. Tämä oli vasta alku Kespron pitkäjänteiselle strategialle, joka jatkuu myös vuonna 2025 ja sen jälkeen.
SAIMME AIKAAN SEN MITÄ ALA ENITEN KAIPASI:
MUUTOKSEN PÄÄTTÄJISSÄ
“Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsinki 1) selvittää tapoja edesauttaa ravintoloiden toimintaedellytysten parantamista tutkimalla muissa Pohjoismaissa käytössä olevia toimintatapoja ja 2) yhteistyössä ravintola-alan toimijoiden kanssa selvittää uusien alan menestymistä edistävien kestävien käytäntöjen ja palveluiden käyttöönottoa Helsingissä.”
